Pohjoiselle havumetsävyöhykkeelle ennustettu nopea lämpeneminen ja metsien voimakkaat käsittelytavat voivat vaarantaa metsien tuottamien hyötyjen eli ekosysteemipalveluiden tarjontaa. Tuoreissa IBC-Carbon-hankkeen tutkimuksissa arvioitiin boreaalisen ja lauhkean vyöhykkeen metsien hiilen kiertoon liittyvien ekosysteemipalveluiden muutoksia erilaisin mallinnusmenetelmin.
Metsien hiilinieluista on huolehdittava
Tutkija Anu Akujärven (Suomen ympäristökeskus SYKE) johtamassa tutkimuksessa useille eurooppalaisille alueille tehtyjen malliarvioiden mukaan biomassan hiilivarasto kasvaa jopa 60 prosenttia vuosisadan loppuun mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon. Hakkuutähteiden korjuu kuitenkin pienentää maaperän hiilivarastoa sitä enemmän, mitä lyhyempi metsikön kiertoaika on. Ilmastonmuutoksen aiheuttama kasvun lisäys ei korvaa maaperästä tulevia hiilipäästöjä lyhyen kiertoajan skenaariossa.
”Tulokset osoittavat, että lyhyellä aikavälillä on tärkeää huolehtia metsien hiilensidontakyvystä muuttuvassa ilmastossa. Voimaperäinen metsätalous ja hakkuutähteiden korjuu yhdistettynä lyhyisiin, jopa alle 50 vuoden kiertoaikoihin, pienentää metsien hiilensidontakykyä lämpenevän ilmaston aiheuttamasta kasvun kiihtymisestä huolimatta”, Akujärvi summaa.
Kuva Riku Lumiaro.
Akujärven vetämä tutkimus tehtiin yhteistyössä IIASA:n tutkijoiden kanssa. Ryhmässä tutkitaan luonnonvarojen kestävää käyttöä ekosysteemipalveluiden turvaamiseksi muuttuvassa ilmastossa. Julkaistu tutkimus on osa Maj ja Tor Nesslingin säätiön rahoittamaa väitöskirjahanketta.
Pidempi kasvukausi, heikompi routavarmuus
Erikoistutkija Maria Holmbergin (SYKE) kokoaman tutkimusarvion mukaan ilmastonmuutos vaikuttaa sekä edullisesti että haitallisesti boreaalisten metsien keskeisiin ekosysteemipalveluihin. Arvio pohjautuu MONIMET-hankkeen parissa tehtyyn yhteistyöhön Helsingin yliopiston metsätieteiden osaston, Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Ilmatieteen laitoksen tutkijoiden kanssa.
Ryhmän tulosten mukaan metsämaaperä kuivuu tulevaisuudessa useammin kesäisin ja routaantuu huonommin talvisin. Heikompi routavarmuus voi vaikeuttaa metsätyökoneiden liikkumista sekä lisätä korjuuvaurioita. Kasvukauden ennustettiin pitenevän noin 30 päivällä – kevät saapuu noin kolme viikkoa nykyistä aikaisemmin ja syksy viikkoa nykyistä myöhemmin. Pidempi ja lämpimämpi kasvukausi saattaa tarjota enemmän virkistysmahdollisuuksia mutta samalla lisätä hyönteistuhoriskiä.
Malliarvioiden mukaan sekä metsän vuosikasvu että metsien vuosittainen hiilinielu saattavat lisääntyä tuntuvasti vertailujaksosta 1981 – 2010 vuosisadan loppuun mennessä. Arviot perustuvat oletukseen, että metsiä hoidettaisiin nykyisten metsänhoitosuositusten mukaisesti eikä metsän rakenne muuttuisi. Lämpenemisen seurauksena tapahtuvaa metsätuhojen mahdollista yleistymistä tai maaperän ravinteiden vaikutusta metsän kasvuun ei myöskään voitu mallinnuksessa huomioida. Kasvu- ja hiilinieluennusteet ovatkin yläarvioita, joita ei todellisuudessa saavuteta.
”Tulevaisuuden ennustaminen tulosten pohjalta on epävarmaa – tutkimus antaa pikemminkin kuvan metsien ekosysteemipalveluiden muutospotentiaalista muuttuvassa ilmastossa”, toteaa Holmberg.
Molemmissa tutkimuksissa havaittiin, että lisää tutkimustietoa tarvitaan etenkin ilmastonmuutoksen ja metsänkäsittelymenetelmien vaikutuksista maaperän mikrobitoimintaan ja ravinnetasapainoon.
Tutkimusartikkelit ovat saatavissa kokonaisuudessaan
- Holmberg, M., Aalto, T., Akujärvi, A., Arslan, A.N., Bergström, I., Böttcher, K., Lahtinen, I., Mäkelä, A., Markkanen, T., Minunno, F., Peltoniemi, M., Rankinen, K., Vihervaara, P., Forsius, M., 2019. Ecosystem Services Related to Carbon Cycling – Modeling Present and Future Impacts in Boreal Forests. Frontiers in Plant Science 10: 343.
Lisätietoa
Erikoistutkija Maria Holmberg, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi, puh. 0295 251 181
Tutkija Anu Akujärvi, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi, puh. 0295 251 061