Uutinen 25.8.2021 klo 16.30
IBC-Carbonin ja FEOn tutkijoiden maastokausi Evolla tuotti uutta aineistoa
Syksyn hiljalleen lähestyessä on hyvä muistella kesää ja maastokautta. Touko-kesäkuun vaihteessa IBC-Carbonin ja FEO-hankkeen tutkijoiden 14 henkilön tiimi jatkoi ja laajensi aiempien vuosien aineiston keruuta Evolla. Kausi oli kaiken kaikkiaan onnistunut, vaikka ESA:n testilento ei odotuksista huolimatta toteutunut.
Uutta aineistoa jo tutuksi käyneillä menetelmillä
Aiempien vuosien kokemuksella työt etenivät jälleen hiukan jouhevammin kuin edellisinä vuosina. Tekemistä riitti, kun esimerkiksi lehti- ja neulasnäytteitä otettiin useammasta puulajista. Näytteet ammutaan puiden latvustoista alas suurella ritsalla. Latvustojen näytteitä tarvitaan, koska valossa kasvaneet lehdet poikkeavat varjolehdistä, ja näytteitä halutaan verrata ylhäältäpäin lennettyihin kaukokartoitusaineistoihin. Tänä kesänä kohteeksi valikoitiin paitsi jo aiempina vuosina tutkittuja haapoja, myös koivuja, kuusia ja mäntyjä. Haapa on ollut erityinen tutkimusmielenkiinnon kohde, koska se on yksi metsäluonnon monimuotoisuutta ylläpitävistä avainlajeista. Maastokauden jälkeen aineistojen analysointi alkaa. Tavoite on verrata kaikista alueen neljästä pääpuulajista molekyylibiologisin ja kemiallisin analyysein saatua tietoa latvustosta lennettyihin spektriaineistoihin.
Tutkija Topi Tanhuanpää kuvailee näytteenottamisen haastavuutta: ”Ennakkoaavisteluista poiketen erityisesti männyt ja koivut osoittautuivat hyvinkin varteenotettaviksi vastustajiksi. Saldona oli yksi hajonnut ritsa, vasullinen katkenneita naruja, mutta myös paljon näytteitä analysoitavaksi sekä hyvää kuvamateriaalia.”
Maanäytteiden ottaminen ja ympyräkoealojen mittaaminen sujuivat edellisten vuosien kokemuksella jo varsin mallikkaasti ja suunniteltu määrä saatiin kasaan aikataulussa. Jo standardiksi muodostuneiden drooni-kuvausten, yksittäisten puiden paikannusten, latvus- ja maanäytteiden sekä ympyräkoealojen lisäksi uutena aluevaltauksena teimme pH-mittauksia haapojen rungoilta. Erillinen iskuryhmä kiersi aiemmilla maastokausilla 2019 ja 2020 mitattuja ja paikannettuja haapoja pH-mittarin kanssa ja keräsi aineistoa jäkälätutkimusta varten. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää haaparunkojen happamuuden, metsän rakenteen ja puunrungon jäkälälajiston välisiä yhteyksiä.
Sonja Kivinen ja Peter Kullberg siirtyvät näytteenottopisteeltä toiselle Evon Kotisen aarnialueella. © Kuva: Riku Lumiaro
Olkaa hyvä ja odottakaa, lentonne viivästyy
Tänä kesänä maastotöiden aloitusajankohtaa aikaistettiin hiukan, jotta maastoaineisto olisi samalta ajalta kuin Evon alueelle suunniteltu, ESA:n tulevan satelliittisensorin (Chime) testilento. ESAn kanssa tehtävän yhteistyön tavoitteena oli osaltaan auttaa sensorin kehittämisessä ja toisaalta päästä hyödyntämään uudenlaisen sensorin tuottamaa tietoa jo ennen varsinaista satelliitin laukaisua.
Maastotiimi oli valmiustilassa odottamassa lentoa vielä senkin jälkeen, kun suunnitellut näytteet oli saatu otettua. Lopulta, ikävä kyllä, lento ei vain viivästynyt vaan peruuntui Suomen osalta kokonaan. Sääolosuhteet eivät olleet otolliset ja pandemiakin osaltaan vaikutti lentojen toteutuksen aikatauluihin sekä reitteihin. Onneksi kuitenkin noheva maastotiimi sai kerättyä korvaavaa hyperspektriaineistoa droonien avulla.
Toimittajien tapaaminen
Tänä kesänä onneksi oli jo mahdollista kutsua vieraita tutustumaan Evon maastotöihin. Toimittajatapaamisen antia ovat esimerkiksi YLEn sekä Maaseudun tulevaisuuden (6.7.2021) julkaisemat jutut. IBC-Carbon & FEO kiittävät kaikkia Evolla mukana olleita. Yhteydenotot ovat tervetulleita myös jatkossa.
Lisätietoa
- Tutkija Peter Kullberg, FEO-hankkeen koordinaattori, SYKE, etunimi.sukunimi@syke.fi, 029 5251965
- Post-doc tutkija Topi Tanhuanpää, IBC-Carbon-hanke, Itä-Suomen yliopisto, etunimi.sukunimi@uef.fi, 044 3429784
Topi Tanhuanpää ampuu isolla ritsalla näytteitä puun latvuksesta. © Kuva: Riku Lumiaro