Valtakunnalliset Metsäpäivät 4.2. kaikille avoimena verkkotapahtumana, vielä ehdit mukaan!
Torstaina 4.2.2021 järjestetään valtakunnalliset Metsäpäivät. IBC-Carbon on mukana virtuaalitapahtumassa kolmen esityksen voimin.
Pääteemana Metsäpäivillä on monimuotoisuus eri näkökulmista tarkasteltuna. Lisäksi puheenvuoroissa kuullaan ilmastonmuutoksesta, sen vaikutuksista metsiin, uuden teknologian mahdollisesti tarjoamista ratkaisuista tämän ajan haasteisiin sekä metsien merkityksestä ihmisten hyvinvoinnissa.
Koko ohjelma ja ilmoittautumisohjeet löytyvät Metsäpäivien sivustolta.
Talous-lava
Ninni Mikkonen, klo 11.00-11.25:
Ninni Mikkonen, suunnittelija SYKE
© Kuva: Kaisu Aapala
Ninni Mikkosen esitys Metsäpäivillä käsittelee hiilen varastojen ja metsien monimuotoisuuden tietoaineistojen hyödyntämistä ekologisesti kestävän metsätalouden tarpeisiin. Tällaista tarkastelua tarvitaan, koska metsät ovat tärkeässä roolissa ilmastonmuutoksen hillinnässä sekä luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä niin Suomessa kuin maailmalaajuisestikin. Puustoon ja maaperään sitoutuneen hiilen ja metsien monimuotoisuustiedon yhdistäminen tarjoavat mahdollisuuden ottaa tämä tieto huomioon samanaikaisesti ja hyötyä niiden synergioista. Tällaisen tiedon avulla ympäristöarvoja painottavat metsänomistajat pystyvät tekemään päätöksensä kattavampaan tietoon perustuen, ja edesauttamaan näin parhaaksi katsomallaan tavalla ympäristön tilaa ja omaisuutensa hoitoa. Tekemämme analyysit yhdistävät metsä-, suojelualue- ja metsienkäsittelytietojen lisäksi valtakunnallisia hiililaskentoja, suoria lajihavaintoja, lahopuumallinnusta, metsälajien levinneisyysaluetietoja ja kaukokartoituksen tarjoamia uusia mahdollisuuksia.
Tekniikka-lava
Topi Tanhuanpää, klo 11.00–11.25: Kaukokartoitustieto mahdollistaa monimuotoisuuden havainnoinnin
Topi Tanhuanpää, tutkija MMT
Topi Tanhuanpään puheenvuoro antaa yleiskuvan kaukokartoituksen mahdollisuuksista metsien monimuotoisuuden havainnoinnissa.
Viime vuosikymmenen aikana lentolaserkeilaus vakiinnutti paikkansa uutena ja vallankumouksellisena menetelmänä laajojen alueiden metsätiedon tiedon tuottamisessa. Nykyään droonien avulla kerättävää tietoa on helposti saatavilla ja se kattaa kaiken perinteisistä kolmivärikuvista erittäin tiheiden laserkeilausaineistojen kautta korkean resoluution hyperspektrikuviin asti. Suurempien alueiden kartoitukseen on tarjolla myös perinteisempää kuvamateriaalia niin lentokoneista kuin satelliiteistakin kerättynä, jopa aikasarjojen muodossa. Lisäksi ohjelmistojen kehitys mahdollistaa tarkkojen metsää kuvaavien pintamallien laskennan tavallisella tietokoneella.
Erilaisten kaukokartoitusaineistojen ja prosessointityökalujen runsaus on suorastaan mykistävä, mutta mitä tällä kaikella voidaan monimuotoisuuspiirteiden kartoittamisessa saavuttaa? Uudet kaukokartoitusaineistot ja prosessointimenetelmät ovat luoneet uusia mahdollisuuksia sekä yksityiskohtaisiin puutason mittauksiin että maisematason tunnusten laskemiseen. IBC-Carbon-hankkeessa tutkimme erilaisten kaukokartoitusaineistojen käyttöä monimuotoisuusindikaattorien havainnoinnissa. Tutkimuksissa hyödynnämme viimeisimpiä analysointimenetelmiä eri mittakaavatasoilla ja tarkoituksenamme on viedä monimuotoisuustunnusten kartoitus lähemmäs operatiivista toimintaa.
Anu Akujärvi, klo 11.30–11.55: Tarinakartta havainnollistaa alueellista ympäristötietoa
Anu Akujärvi, tutkija FT
© Kuva: Altti Akujärvi
Anu Akujärvi kertoo Metsäpäivien esitelmässään miten tietoa kasvihuonekaasutaseesta, ravinnekuormituksesta ja biodiversiteetista voidaan havainnollistaa tarinakartan avulla.
Kasvihuonekaasujen päästölähteiden ja hiilen sitoutumisen karttapohjainen tarkastelu auttaa hahmottamaan miten jokin alue voi olla hiilineutraali. Alueelta voidaan määrittää mistä kasvihuonekaasut ovat peräisin ja mihin hiiltä sitoutuu. Tarinakartta myös havainnollistaa, millainen vaikutus maisematason kasvihuonekaasutaseeseen on eri ekosysteemeillä, kuten vesistöillä, pelloilla, metsillä ja soilla, sekä rakennetulla ympäristöllä. Pilottikohteena on Kokemäenjoen valuma-alue, mutta riittävän tiedon karttuessa tarinakartan kattavuutta voidaan laajentaa koko Suomen alueelle.