Haapa lisää luonnon monimuotoisuutta metsissä

Haapa lisää luonnon monimuotoisuutta metsissä

Metsähaapa on boreaalisten metsien avainlaji. Haavan esiintymisestä, runsaudesta ja ajallisesta dynamiikasta on kuitenkin Pohjois-Euroopassa vähän yksityiskohtaista tietoa. IBC-Carbon hankkeen tutkijat kartoittivat, mitä tutkimukseen pohjautuvaa tietoa on haavan merkityksestä metsäekosysteemien osana ja mitä keskeistä lisätietoa vielä tarvittaisiin. Katsausartikkelissa käydään läpi myös mahdollisuuksia tuottaa alueellista ja ajallista tietoa lajin esiintymisestä erilaisten kaukokartoitusmenetelmien avulla.

Haapa on metsäluonnon monimuotoisuuden avainlaji

Vaikka metsähaapa eli haapa (Populus tremula L.) usein esiintyy metsissä hajanaisesti yksittäin tai puuryhminä, nämä esiintymät ovat metsäluonnon monimuotoisuuden kannalta ensiarvoisen tärkeitä. Haapa tarjoaa elinympäristön lukuisille lajeille, kuten sammalille, jäkälille ja sienille, hyönteisille ja muille selkärangattomille, sekä linnuille ja nisäkkäille läpi elämänsä ja vielä kuolleena lahopuunakin.

Vanhat, järeät haavat ovat erityisen merkittäviä eliöstön monimuotoisuuden turvaajia. Haapoja on aiempina vuosikymmeninä vähentänyt metsätalouden käytäntö, joka pyrki haapapuiden hävittämiseen talousmetsistä. Nykyisin haapojen määrää vähentävät esimerkiksi hirvet, jotka ovat mieltyneet haavan taimiin.

Eri-ikäisten haapojen jatkumo on edellytys haavan seuralaislajien elinvoimaisten populaatioiden säilymiselle. ”Tarkka tieto haapapuiden esiintymisestä, jakaumasta ja runsaudesta mahdollistaisi tehokkaamman metsäluonnon monimuotoisuutta tukevan suunnittelun ja suojelun”, toteaa tutkija Sonja Kivinen Itä-Suomen yliopistolta.

IBC-Carbon -hankkeessa tutkitaan Evon haapoja. © Kuva: Sonja Kivinen

Kaukokartoituksella lisätietoa metsien monimuotoisuudesta

Uusia menetelmiä metsäluonnon monimuotoisuuden tutkimiseen kehitetään koko ajan. IBC-Carbon hankkeessa tutkitaan menetelmiä haapojen tunnistamiseen erilaisista kaukokartoitusaineistoista haapojen ekologisen merkityksen lisäksi.

Tutkimuskirjallisuuden perusteella haavan ja Pohjois-Amerikassa esiintyvän amerikanhaavan (Populus tremuloides) kartoittamisessa lupaaviksi aineistoksi ovat osoittautuneet erityisesti korkearesoluutioiset ilmalaserkeilaus- ja hyperspektriaineistot.

Erilaisten kaukokartoitusaineistojen soveltuvuus haavan esiintymien kartoittamiseen ja monitorointiin määräytyy myös aineistojen alueellisen ja ajallisen kattavuuden ja hankintakulujen mukaan. Ekologisen ja kaukokartoituksen avulla hankitun tiedon yhdistäminen on avain parempaan ymmärrykseen haapaan liittyvän biologisen monimuotoisuuden nykyisestä ja tulevasta tilasta.

Tarkemmin aiheesta

• Kivinen, S., Koivisto, E., Keski-Saari, S., Poikolainen, L., Tanhuanpää, T., Kuzmin, A., Viinikka, A., Heikkinen, R.K., Pykälä. J., Virkkala. R., Vihervaara, P. & Kumpula, T. (2020). A keystone species, European aspen (Populus tremula L.), in boreal forests: Ecological role, knowledge needs and mapping using remote sensing. Forest Ecology and Management 462, 118008.

Lisätietoa

• Tutkija Sonja Kivinen, Itä-Suomen yliopisto, p. 040 588 4185, etunimi.sukunimi@uef.fi

Järeät haavat ovat tärkeitä metsäluonnon monimuotoisuudelle. © Kuva: Sonja Kivinen