Suojelualueiden pienilmasto muuttuu voimakkaasti — uusi tutkimusjulkaisu
Suomen luonnonsuojelualueiden pienilmasto on muuttumassa. Sekä kesän että talven lämpöolojen ennustetaan muuttuvan voimakkaasti vuosisadan loppuun mennessä. Ilmastonmuutoksen vaikutusten hillitsemiseksi tarvitaan ilmastoviisasta suojelualueverkoston suunnittelua, hoitoa ja kehittämistä.
IBC-Carbon -hankkeen tutkijat ovat tehneet yhteistyötä SUMI-hankkeen kanssa selvittääkseen miten suojelualueverkostot toimivat ilmastonmuutoksen, maankäytön ja näiden yhteisvaikutusten aiheuttamien paineiden alla. Arvostetussa Scientific Reports -tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin kolmen keskeisen ilmastotekijän – kasvukauden lämpösumman, tammikuun keskilämpötilan ja vuotuisen vesitaseen (sadannan ja haihdunnan suhde) – paikallisen muutosnopeuden vaihtelua Suomessa.
Työ perustui alueellisesti erittäin tarkkoihin, 50 x 50 metrin ruudukolle laskettuihin ilmastoaineistoihin, jotka kuvaavat nykyistä ja tulevaisuuden ilmastoa aina vuosisadan loppuun asti eri kasvihuonekaasujen päästöskenaarioissa. Kyseessä on globaalisti ensimmäinen kansallisen suojelualueverkoston pienilmaston muutosnopeutta selvittävä tutkimus. Tutkimus on tehty Suomen ympäristökeskuksen (SYKE), Ilmatieteen laitoksen ja Helsingin yliopiston tutkijoiden yhteistyönä.
KUVA 1. Kasvukauden lämpösumman ja tammikuun keskilämpötilan muutosnopeudet Manner-Suomessa.
Muutosnopeudet on laskettu vertaamalla vuosien 1981–2010 ja vuosisadan lopun ilmastoa (RCP 4.5, 2070–2099) 50 x 50 metrin ruudukossa. Muutosnopeus ilmentää sitä, kuinka kauas nykyilmaston olosuhteet siirtyvät. Ilmastotekijöiden muutosnopeuksissa löydettiin merkittäviä alueellisia eroja. Kasvukauden aikaisen lämpösumman muutosnopeus on huomattavan suuri Lounais-Suomessa ja länsirannikolla. Nopea muutos uhkaa etenkin tasaisessa maastossa sijaitsevien suojelualueiden lajeja ja elinympäristöjä. Tammikuun lämpötilan muutokset ovat sen sijaan suurimmillaan Metsä-Lapissa. Tutkimuksen mukaan kylmimmät tammikuun olosuhteet häviävät laajoilta Pohjois-Suomen alueilta kokonaan. Muutos uhkaa nykyisenkaltaisista talviolosuhteista riippuvaisten lajien säilymistä.
Kohti ilmastoviisasta suojelualuesuunnittelua
Ilmaston muutosnopeuden ja suojelualueiden pienilmaston tarkastelut tuottavat arvokasta tietoa siitä, millä alueilla ilmasto muuttuu nopeimmin, ja mitkä suojelualueet, lajit ja lajien esiintymät ovat kaikkein alttiimpia muutokselle. Ilmaston muutosnopeuden analyysit auttavat suuntaamaan hoitotoimia lajeihin, joiden säilyminen suojelualueverkostossa on voimakkaimmin uhattuna nopeasti muuttuvien ilmastotekijöiden takia.
Tarkemmin aiheesta:
Lisätietoja:
- Erikoistutkija Risto Heikkinen, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@syke.fi, puh. 0295 251 151