Suomen kansallisen luontopaneelin ja IBC-Carbonin työpajan loppuyhteenveto 11.6.2018
Metsien monimuotoisuuden turvaamiseksi on keskeistä lisätä Metso-ohjelman rahoitusta. Tämä ja muut tuoreet suositukset tarjoavat päätöksentekijöille tiivistetyssä muodossa tietoa tärkeimmistä keinoista Suomen metsien monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden säilyttämiseksi. Suositukset perustuvat Suomen kansallisen luontopaneelin ja Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittaman IBC-Carbon-hankkeen huhtikuussa 2018 järjestämään työpajaan.
”Suosituksissa näkyvät tuoreet tutkimustulokset elinympäristöjen ja monimuotoisuuden globaalisti hälyttävästä tilasta”, toteaa Suomen luontopaneelin puheenjohtaja ja Helsingin yliopiston professori ja tuleva rehtori Jari Niemelä.
Suomessa monimuotoisuuden merkittävin uhka on lisääntyvä puunkorjuu. Se johtaa tutkimusten mukaan sekä metsien monimuotoisuuden vähenemiseen että hiilinielujen pienenemiseen.
”Päätöksenteon pohjaksi tarvitaan tutkimukseen perustuvaa tietoa siitä, miten metsien kestävää käyttöä, hiilensidontaa ja luonnon monimuotoisuuden turvaamista voidaan optimaalisesti sovittaa yhteen”, huomauttaa IBC-Carbon-hankkeen johtaja tutkimusprofessori Martin Forsius Suomen ympäristökeskuksesta.
Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelu ja hiilen sitominen muuttuvassa ympäristössä (IBC-Carbon) -hanke tuottaa mallinnukseen ja monipuolisiin aineistoihin perustuvaa tietoa metsien erilaisista arvoista sekä parantaa suomalaisen metsätalouden kestävyyttä muuttuvassa ilmastossa. Suomen ympäristökeskuksen koordinoimaan hankkeeseen osallistuu tutkijaryhmiä Itä-Suomen ja Helsingin yliopistoista mukaan lukien Luonnontieteellinen keskusmuseo.
Luonnon köyhtyminen on vakava uhka taloudelle
Ympäristöhaittojen hyvittämiseksi suunnitellut haittaverot ja toisaalta erilaiset kannustimet etenkin hiilensidontaan nousivat työpajassa esiin. Osallistujat olivat yhtä mieltä siitä, että luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen ja ilmastonmuutoksen hillintään tarvitaan huomattavasti nykyistä enemmän rahoitusta – suuruusluokaksi ehdotettiin miljardia euroa vuodessa.
Vaatimus on perusteltu, koska luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen ja ilmastonmuutos ovat toisiaan vahvistava, kasvava taloudellinen uhka.
”Monimuotoisuuden suojelun ja ilmastotoimien kunnianhimoa nostettava heti. Meillä ei ole varaa vaarantaa monimuotoisuuttamme, joka on tärkeä tae, että pystymme sopeutumaan menestyksellisesti lämpenevään ilmastoon. Ilmastotoimien lykkääminen vain pahentaa tätä kehityskulkua ja kasvattaa hillinnän kustannuksia tulevaisuudessa monta suuruusluokkaa suuremmaksi”, sanoo Helsingin yliopiston ympäristöekonomian professori Markku Ollikainen IBC-Carbon-hankkeesta.
Suosituksista välittyy ennen kaikkea työpajaan osallistuneiden huoli ja tarve kiireellisille ja vaikuttaville toimenpiteille. Työpajassa tunnistettiin myös monia mahdollisuuksia monimuotoisuuden turvaamiseen ja samanaikaiseen ilmastonmuutoksen hillintään.
”Näin eduskuntavaalien alla toivon, että puolueet ottavat viestimme tosissaan. Suosituksia noudattamalla Suomella olisi mahdollisuus toimia ympäristöasioiden kansainvälisenä suunnannäyttäjänä ja toteuttaa nykyistä tehokkaammin kestävän kehityksen tavoitteita”, kannustaa Forsius.
Lisätietoja
Suomen luontopaneelin puheenjohtaja Jari Niemelä, etunimi.sukunimi@helsinki.fi, puh. 0294 157 849.
IBC-Carbon-hankkeen johtaja Martin Forsius, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi, puh. 0295 251 118.